Heikko ihminen

Ahkeran arjen tulos on nähtävillä tässä kuvassa. Olen maannut koko päivän sängyssä potemassa pahaa oloa. Liekö kulkutautia vai ihan vaan uupumusta, mutta uni on maistunut.

Uskollinen unikaveri päivystää sängyn vierellä. Helmin mielestä on hyvä säilyttää turvaväli, eihän me olla tunnettu vasta kuin muutama kuukausi. Ei tässä vielä aleta yhteistä sänkyä jakamaan.



Kaksi koulupäivää enää tälle kesälle jäljellä, mutta toivottavasti syksyllä monia vielä edessä.

Viikko-ohjelma

Nyt saa kotinurkat hetkeksi jäädä, kun uusi viikko sisältää työtä vastaanottosihteerinä ja ruotsin kurssia tiiviissä paketissa.

Hupaisa juttu, että ruotsin sana "gift" tarkoittaa myrkkyä ja naimisissa olevaa. Kiistämättä olotila on joskus sama, olla myrkytetty tai naimisissa. No en minä kuitenkaan mikään ihmisvihaaja ole, vaikka joskus sarkastisesti ajatuksiani jakelen. Lähtökohtaisesti kuitenkin uskon ihmisten hyvyyteen.

Miten pienet pojat valmistetaan…

ensin aamukastetta laitetaan
pieneen, keltaiseen rasiaan.
Hopeaa enkelin siivestä ripotellaan
… näin pienet pojat valmistetaan.

Jaaha, olisko tuo valmistusohje kannattanu lukea aikanaan. Meidän pojan valmistusaineisiin on ainakin sekottunu runsaasti ruutia, vahvasti vastakarvaa ja himpun verran happamuutta.

Vaikka periaatteessa olen pasifisti ja isänmaallisuuteni on sitä luokkaa, että sodan syttyessä voin helposti vaihtaa kansalaisuutta, niin oma poikani menee armeijaan niin pian kuin se on mahdollista. Sellaista uppiniskaisuutta ja uhoa joka ikinen päivä, jos minä en saa tuosta kasvatettua miestä niin toivottavasti Suomen Puolustusvoimat siihen pystyy.

Mitä enemmän tunnen ihmisiä...

...sitä enemmän rakastan kissaani

 

 

Elämän kevät

Lämpimät onnittelut kaikille

tänään 1.6.2013 valmistuneille!

Mitä ihmettä on tapahtunut, kun olimme juhlimassa nuorta, kaunista ylioppilasta. Vasta nostin tuon tytön syliin ja nyt hän oli korkkareissaan minua päätä pidempi. Olenko minä vanhentunut?

Olin minäkin joskus nuori ja kaunis nainen, mutta tänä päivänä saatan herättää kiinnostusta ainoastaan hylkeenmetsästäjissä.

Sydäntä lämmitti kuulla päivänsankarin tulevaisuuden suunnitelmia ja katsella hänen innostustaan.

En tahtoisi enää olla nuori, mutta jos voisin palata menneeseen mukanani kaikki tähän asti eletty ja opittu... Olisinpa voinut antaa hänelle lahjaksi kokemusta, että hän pysyisi vahvana ja luottavaisena elämän tuulissa.