Placebo on latinaa ja suomeksi tarkoittaa "minä miellytän". Hoitotyön vuorovaikutus luennolla puhuttiin toisen ihmisen asemaan asettumisesta ja oman tahdin muuttamisesta toisen ihmisen tahtiin, että se helpottaisi vuorovaikutusta.
Minulta tuo käy niin hyvin, että monesti mietinkin -Kuka Minä olen? -Mitä Minä teen täällä? -Miksi Minun on oltava?
Elämä tuntuu hyvältä ja pahalta ja välillä hyvin pahalta. Mutta monesti syvimmässä ahdingossa jaksan parhaiten, kun ei ole mitään menetettävää.
Eilis ehtoona vietettiin ystävien kesken italialaista illallista, hyvän ruuan ja viinien kera. Aamulla heräsin vähän väsyneenä, mutta muuten kondiksessa. Vasta iltapäivällä elimistö oli päässyt illalla nautittujen juomien kanssa siihen vaiheeseen, että oli pakko luovuttaa ja heittää maate. Oloa ei lainkaan helpota, että aamuksi pitää olla valmiina liman imemistä potilaan nielusta käsittelevä tehtävä.
"Jos suussa on runsaasti limaa, ime ensin suu tyhjäksi. Normaalisti imeminen aloitetaan nielusta, sitten imetään suusta ja nenästä". Tässä vaiheessa nousi vesi silmiin ja laukaisi yökkäysrefleksin. - Itku pitkästä ilosta, vaimitenseoli.
Koulun alku on sujunut rauhallisen mukavissa merkeissä, ensimmäinen haastekin on ylitetty. Kuuluin siihen vähemmistöön, joka läpäisi lääkelaskutentin ekalla yrittämällä. Taputtelin itseäni olalle tästä hyvästä.
Alkavalla viikolla täytyy multiploitua töihin ja kouluun. Koulussa päästään harjoitustunneille, mikä tarkoittaa hoitsun vaatteisiin pukeutumista. Hykertelin mielessäni kun hain harjoitusvaatteita, mitähän mies tuumaa kun kerron että nyt mulla on sairaanhoitajan vaatteet... Noh, varsinaisesti se pyjama ei ole sukua eroottisille fantasioille.
