perjantai 30. lokakuuta 2015

Horroria


Viime yönä kolmen aikaan pidettiin kiismerien kanssa palaveria, kannattaako lähteä ulos pakkaseen värjöttelemään. Yhessä päätettiin mennä vielä takasin nukkumaan.

Halloweenin nimeen kävin viikolla läpi kauhun ja epätoivon hetkiä. Punnersin itseni läpi kahdesta valintakokeesta. Aluksi ajattelin, että mihinkä helvettiin oon taas itteni ilmottanu. Olipa siellä kuitenkin muitakin vanhoja ihmisiä, jotka toivoi uusia haasteita elämäänsä.

Mies kertoi kuulleensa työkoulutuksessa, että suomalaiset lähestyy uusia asioita helposti tragedian kautta. Rohkeasti kannattaisi kokeilla komiikan keinoja. Koska olen tragikoominen epäonnistuja, tykkään rämpiä ja räpeltää epätoivon suossa.

Tällä kertaa valintakokeissa ei käteen jäänyt muuta kuin mojova migreeni. No migreeni on pään kohalla, mutta kuvaannollisesti käteen ei paljon jäänyt. 

maanantai 19. lokakuuta 2015

Rintalasta painuu kasaan

"Tuska on tuttu, se nousee uutena aaltona ja kuljettaa joka kerta kauemmas rannasta. Ympärillä vain mustaa vettä, mutta en pelkää".











Se on orpo tunne, kun aikuisena alkaa löytymään oma tahto ja se tahto on kuljettamassa minut pois kaikesta tutusta. Mihin suuntaan haluaisin elämää muuttaa? Pitääkö olla vahva vai saako olla tosi heikko?