Viidentoista vuoden toimistotyö rupeaman jälkeen opiskelu tuntuu virkistävältä harrastukselta. Varsinkin kun päivä loppuu jo ennen kahtatoista ja kävelen kotiin auringossa hohtavien hankien reunoittamaa tietä.
Työsuhteen päättyminen ei välttämättä ole vain ikävä asia, minulle se tarjosi mahdollisuuden palata kouluun opiskelemaan uutta ammattia. Tavoitteena on saada tehdä jatkossa työtä, missä kohdataan ihmisiä ja pyritään helpottamaan elämää hankaloittavia asioita. Helpottavaa ettei enää tarvitse elää vuosineljänneksestä toiseen, aina vain parempaa tulosta tavoitellen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti