Päiväni murmelina

Niin kuin siinä omituisessa elokuvassa, päiväni seuraavat toisiaan samanlaisina. Aamulla herään, laitan porukat tarhaan, kouluun ja töihin. Sitten me kissan kanssa kökötetään kotona ja ootetaan että muut tulee kotiin.

Onneksi pääsen taas kouluun ens viikolla, vaikka mulla on sellainen tunne ettei tämä opiskelu varsinaisesti johda mihinkään, mutta onpa ainakin jotain mielenkiintoista ajankulua. Oon liian vanha ja lihava kellekään työnantajalle. Met oomma Helmi-kissan kans yhtä tuottavia tälle yhteiskunnalle. Paitsi Helmistä ei koidu kuluja systeemille, toisin kuin minusta.