Tämä joulu, oli paras joulu sitten lapsuuden mummolajoulujen. Ei ollut liikaa yritystä tehdä "oikeanlaista" joulua, vaan enemmän keskityttiin rauhottumiseen. Aattona ei häselletty jouluperinteiden kanssa, vaan joulusaunassakin käytiin jo edellisenä iltana.
Ihana hetki oli tuomiokirkossa esitetty joulukuvaelma. Tätä kaunista tarinaa ei ole enää nähty koulun tai päiväkodin joulujuhlassa vuosiin.
Vaikka lasten esitykset on aina hauskoja, niin silti se on vanhaan suomalaiseen makuun liian amerikkalaista ilottelua.
Suomalaiseen jouluun mielestäni kuuluu hartaus ja rauha. Jos koulujen juhlissa ei enää ole suotavaa viljellä yksinomaan evankelisluterilais sävytteistä ohjelmaa, niin miksi ei voitaisi koostaa kaikista koulussa edustetuista uskonnoista jouluohjelmaa.
Uskontojen ja kulttuurien peittäminen ei ainakaan lisää sivistystä.
Nyt on uusi vuosi alussa, mennään taas kesää kohti. Sormia jo kihelmöi odotus siitä, että muutaman kuukauden päästä pääsen möyhimään kukkapenkit ja kasvimaan, ehkä kuopasen uusia istutusalueita pihalle. Terassin istutusallas jäi tekemättä, joten se on työlistan kärjessä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti