Kotikissa

Mummolan hevonen oli tapana, heinätyöurakan jälkeen, vetää veneen perässä järvelle, mistä se ui omia aikojaan rantaan. Pari päivää se lepäsi ja kuivatteli metikössä, ennen kuin palasi navetan nurkille norkoilemaan.

Aamuisin mies kyyditsee minut autolla ihmisten ilmoille, mutta jo parin tunnin päästä oon takasi kotiovea raaputtamassa. Alkuvuodesta karsin kursseja töiden takia, mutta huhtikuussa ei sitten ollut ainuttakaan työpäivää ja kouluakin vain muutama tunti viikossa. Luulisi että nyt olis anatomia ja fysiologia hyvin hallussa, kun on ollut aikaa niihin asioihin paneutua, mutta sen sijaan olen taas painanut leuan rintaan ja surrut omaa onnetonta elämääni. Miten voi olla ihminen näin tarpeeton tässä maailmassa.

Kotikissa